Johan kertoo, että kaupungissa ajaminen oli usein melko ahdasta, ja hänen täytyi olla jatkuvasti valppaana esteiden varalta ja varmistaa, ettei kukaan tullut hänen tielleen aurauksen aikana. – Maanteiden auraaminen on aivan mahtavaa, voi vain painaa kaasua, sanoo Johan leveästi hymyillen ratin takana Scanian R580 8×4 .   Seuraamme Johannesta kohti Riksgränseniä ottaaksemme valokuvia ja videoita, kun hän skrapaa lumisohjoa ja rikkoo jäätä. Tämä ”vain kaasun painaminen” osoittautuu hieman liioitteluksi, sillä tie on melko kapea, ja vastaan tulee useita kuorma-autoja ja henkilöautoja eri kansallisuuksista. Monet rekkakuskit ovat varovaisia eivätkä pidä autojaan aivan kaistan reunassa, joten Johan joutuu sen sijaan löysäämään kaasua, vetämään sivuauran sisään, siirtämään höyläterää ja ohjaamaan autoa varovasti reunaa pitkin. Kun kohtaaminen on ohi, Johan siirtyy hieman kauemmas reunasta, työntää ulos siiven ja höyläterän ja painaa taas kaasua. Johanin etu- ja sivuaurat, Mählersin DPH ja SPH, ovat molemmat korkealle heittäviä malleja, jotka on suunniteltu heittämään lumi sekä korkealle että kauas. – Sekä etu- että sivuaura ovat täysin täydellisiä tähän ajoon, sillä kinokset voivat joskus kasvaa jopa metrin korkuisiksi. Silloin haluaa todella päästä eroon lumesta eikä kasvattaa liian korkeaa lumipenkkaa, Johan selittää. Myös Scanian alla oleva höyläterä on Mählersin valmistama, ja sitä käytetään lähes yhtä paljon kuin auranteriä, sillä Johan höylää ja tasoittaa tietä käytännössä jokaisen aurauksen yhteydessä. – Höyläterä tekee todella työnsä, ja useimmiten ajan myös jäärikkausterällä etuaurassa. Johan kertoo, että hän pitää tien vapaana urautumisesta, jota muuten voisi syntyä, ja tällaisina päivinä, kun lämpötila on plussan puolella, kyseessä on sekä sohjoplugin että jään rikkaus. – Ainoa haittapuoli jäärikkausterässä etuaurassa on se, että tällaisina lämpiminä päivinä sohjo roiskuu reilusti ylös auton keulaan ja tuulilasiin. Jos on vain muutama pakkasaste, niin se sujuu paremmin. Olemme nyt saapuneet hieman pohjoiseen Torneträskistä, ja on aika kääntää kuorma-auto kohti Kirunaa, sillä Johanin aurausalue kohtaa täällä ”pohjoisjoukkueen” alueen, joka ulottuu tästä Riksgränsenille asti. Taivas alkaa selkiintyä, ja ympäröivät tunturimassat alkavat näkyä pilvien välistä. Johan laskee aurat ja höyläterän jäiseen tiehen, ja Scanian V8 murisee hienosti, kun hän kiihdyttää kohti Kirunaa. On helppo ymmärtää, miksi Johan tuntee vaihtaneensa parempaan työpaikkaan. Jos haluatte nähdä Johanin toiminnassa, voitte tehdä sen alla: