50 % tehokkaampi Mählersin sorapinnan tasausterällä.
Kun tarkastellaan vuosittain myytyjen tiehöylien määrää, ei konetyyppi ole mikään myyntimenestys Ruotsissa. Tästä huolimatta on yrityksiä, jotka uskovat konseptiin, ja Bispgårdens Åkeri on yksi niistä. Vuonna 2021 hankittiin kaksi upouutta tiehöylää. Yrityksellä on nyt yhteensä neljä tiehöylää, ja tilauskirjat ovat täynnä.
Teksti ja kuva: Sten Strömgren
Julkaistu Mählers News -lehdessä, 2022-1
– Meillä on noin 1000 kilometriä metsäteiden kunnossapitohöyläystä ja lähes 400 kilometriä yleisiä teitä, joten on kiitollista, että yritys panostaa moderniin konekalustoon, sanoo Kristoffer Olofsson, joka ajaa yhtä uusista tiehöylistä, Cat 150:ää, jonka mittarissa on 200 tuntia.
Mählers News tapaa Kristofferin Bensjössä, aivan Bräcken ulkopuolella, missä hän on viimeistelemässä soratien vahvistamista tiellä 709. Työ alkoi sillä, että Kristoffer höyläsi tien potkukuoppien alta, tien reunoilta vedettiin materiaali takaisin keskelle, ja sen jälkeen suuremmat kivet ja turve poistettiin pyöräkuormaajalla ja seulakauhalla. Tämän jälkeen levitettiin uusi kulutuskerros, jonka Kristoffer parhaillaan höylää tasaiseksi.
– Tämä menetelmä, jossa reunat vedetään sisään ja näin hyödynnetään ulos ajettu sora ja samalla saadaan mukaan myös sitomisaine, on hyvin testattu ja ylivoimainen pitkän aikavälin kestävyyden kannalta, mutta valitettavasti se on katoamassa, kun säästöjä haetaan. Monilla teillä ajetaan vain vähän soraa potkukuoppien päälle eikä reunojen soraa hyödynnetä, kertoo Kristoffer.
Cat hermeliinien joukossa
Kristofferilla on takanaan 26 vuotta tiehöylän ohjaimissa, joten hän tietää mistä puhuu, ja hän on myös saanut kokeilla useita eri merkkejä. Viime vuosina on käytössä ollut Veekmas, mutta nyt yrityksen omistaja päätti kokeilla jotain muuta, ja valinta kohdistui nelivetoon Cat 150, jossa on poikkikaltevuusautomatiikka ja 2D-järjestelmä, joka voidaan tarvittaessa laajentaa 3D.
– Kesti muutaman päivän tottua uuteen koneeseen, mutta nyt alan tottua Cat, sanoo Kristoffer.
Catin perässä on Mählersin sorapinnan tasausterä, jota Kristoffer on käyttänyt lähes kaikissa höylissä, joilla hän on vuosien varrella ajanut.
– Kyllä, tasausterä on minulle itsestäänselvyys, ja useimmissa töissä säästän jopa 50 % työajasta, kun vedän soran reunoilta ja sitten levitän sen tarkalleen sinne, minne haluan, levittimellä.
– Viimeisimmät päivitykset, kuten vakaammat pyörät ja parempi säätö, ovat tehneet hyvästä levittimestä vieläkin paremman, päättää Kristoffer ennen kuin hän nousee uuteen Catiinsa ja jatkaa töitä tiellä 709.
Iloinen nuorukainen uuden Veekmasin ohjaimissa
Norder Ösjön, Gällön seudulla tapaamme Erik Lundströmin, joka on matkalla kunnossapitohöyläämään tietä 564 Bispgårdens Åkerin toisella uudella höylällä tänä vuonna, Veekmas RG286 AWD ä, jonka mittarissa on nyt 500 tuntia. Kun tapaamme Erikin, hän on juuri irrottamassa lava-autoaan, jota hän vetää tiehöylän perässä työmaiden välillä.
– Tämä on erittäin kätevää, koska minulla on aina auto mukanani riippumatta siitä, minne menen. Jos työtä on useiksi päiviksi ja kotiin on pitkä matka, voin jättää höylän ja ajaa autolla kotiin, sanoo Erik, ennen kuin hän lähtee liikkeelle Veekmasillaan.
Erikin RG286 on myös varustettu Mählersin sorapinnan tasausterällä, ja ajamme hänen perässään kuvataksemme hänen systemaattista työskentelyään pitkin tietä. Pian Erikin jäljiltä on useita kilometrejä uutta höylättyä tietä. Lopulta saavumme tienhaaraan, joka on kääntöpiste höylättävällä osuudella, ja saamme pienen juttutuokion Erikin kanssa. Hän kertoo olevansa 27-vuotias, mikä on suhteellisen nuori ikä tiehöylän kuljettajana, ja että hän on työskennellyt 5 vuotta Bispgårdens Åkerilla, jossa hän ajaa sekä tiehöylää että kuorma-autoa.
Usein on kiire
– Ei sitä ole tullut ajettua kovin paljon tiehöylää, mutta se on mielenkiintoista ja vaihtelevaa työtä, jossa on paljon haasteita. Ei koskaan tiedä, miltä tie näyttää, kun sitä ryhtyy höyläämään. Lisäksi usein on kiire, sillä tilaukset perustuvat siihen, että tie on ajettu huonoon kuntoon tai se on satanut pilalle, kertoo Erik.
Erik pitää Veekmasistaan, sillä hänestä siinä on hyvä näkyvyys ja mukavuus.
– Siinä on myös hyvä vääntö, ja kuusipyöräveto tekee sen, että voin painaa kunnolla, jos tarvitaan. Mählersin sorapinnan tasausterä hoitaa myös tehtävänsä erittäin hyvin, joten riittää, että ajan tienosuutta kerran edestakaisin, ja työ on valmis, Erik sanoo, ennen kuin kääntää höylänsä paluumatkalle.
Kotimatkalla houkuttelee ajaa vasemmanpuoleista liikennettä Erikin hienosti höylätyllä puolella, mutta mutkainen tie tekee äkillisistä kohtaamisista samalla puolella hieman riskialttiita.